Eilinen oli kauan odotettu päivä. Iltapäivällä suuntasimme kohti Kirkkonummea, jossa kolme iloista pentua olivat valmiina maailman valloitukseen. Ennen kotiin lähtöä lapset leikkivät hurjasti toistensa ja meidän kanssa.

Ensimmäiset kilometrit autossa menivät hieman jännittäen, mutta tutun tuoksuinen viltti, Väinön lämmin syli ja hurjat leikit toivat pian unen. Kehä kolmosella lapsonen nukkui jo sikeästi.

Kotona Tampereella ilta meni tutkimusmatkailijana ja hurjasti kaikilla leluilla (yhtä aikaa) leikkiessä. Ruoka maistui ja ulkoilukin tuntui kivalta. Pitihän sitä vähän sisustaa kotia oman mielen mukaankin, kyytiä saivat kaikki Kallelle tarkoitetut makuualustat.

Illalla väsytystaktiikkamme alkoi tuottaa tulosta ja 21.30 pieni riiviö nukahti omalle pedille (naapurin karaoke-bileistä huolimatta).  01.00 Kalle kuitenkin totesi, että nyt on pyykinpesun aika, ja ryhtyi terrorisoimaan pyykkikoriamme. Pyykkikori ja kaikki muutkin Kallen mielestä ihanat virikkeet siirtyivät Väinön toimesta pois makuuhuoneesta ja nukkuminen jatkui. Heräsin iloiseen yllätykseen, kun seuraava komennus lattian rajasta tapahtui vasta 6.35! Toinen iloinen asia oli sanomalehdelle osuneet kakat ja pissat!

Aamulla sitten syötiin turvotettua nappulaa, tulosteltiin takapihalle ja leikittiin hurjasti. Ja taas retuutettiin makuualustoja ja omaa häntää. Nyt pikkuinen kerää voimia Andyltä tuoksuvalla tyynyllä, pää kasvatuskodista saadun pallon päällä - ja näkee unia.